maanantai 27. lokakuuta 2014

Terry Pratchett: Lyödään rahoiksi

Terry-mies ottaa tälläkertaa viiltävän terävään käsittelyynsä pankit, nuo yhteiskuntamme tukipylväät ja loiset. Pankit, jotka samalla kun kiskovat korkoa, tarjoavat meille mahdollisuutta päästä 'omistamaan' jotain, jota ilman rahalaitosta emme koskaan voisi saada.

Sankarina on sama kuin jo aikaisemmin bloggaamassani kirjassa "Posti kulkee" esiintynyt Tahmee von Lipwig, entinen huijari ja varas, sittemmin komeaa uraa tehnyt postilaitoksen johtaja.

Lipwig (g:llä) saa lisää haastetta, kun pienten 'sattumusten' kautta hänen johdettavakseen tulee Ankh-Morporkin kuninkaallinen pankki ja rahapaja. Alkuun hieman vastahakoinen johtaja innostuu kuitenkin hommasta, ja aloittaa pankin uudistamisen raskaalla kädellä. Ja lopuksi tietenkin kaikki ovat onnellisia. Omalla hullulla tavallaan.

-

En ole mikään taloustieteilijä. Tiedän rahasta hyvin sen, mitä sillä saa. Ja varsin hyvin sen, mitä sillä ei saa. Näistä lähtökohdista käsin voisi sanoa, että tämä kirja taas sivisti minua hiukan. Tai oikeastaan sai pohtimaan. Eikö se olekin parodian yksi syvemmistä tarkoituksista?

Jäin miettimään kultavarantoja. Okei, tiedän että valtion pankissa on kultavaranto, johon liikkeellä oleva raha on jotenkin sidottu. Mutta samalla tajuan myös sen, että pankithan tekevät kokoajan uutta rahaa tyhjästä perimällä korkoa myönnettyihin lainoihin. Sitähän ei sitten mihinkään ole sidottu? Eli rahan määrä maailmassa kasvaa kokoajan kiihtyvällä tahdilla. Ja sitten on vielä ne inflaatio ja de-sellainen.

En tiedä. Liian monimutkaista meikäläiselle, jolle harmaita hiuksia aiheuttaa jo se, kun maitohyllyllä pitäisi päätellä monellako purkilla selvitään viikonlopun yli.

Krhm. Asiaan. Eli kyseessä oli taattua Pratchettiä, jokainen sivu oli syytä lukea tarkasti, että pysyi juonen päässä kiinni. Ja silti minulle jäi tunne, että en ymmärtänyt puoliakaan hienoista vivahteista ja rahamaailman viittauksista. Minusta hienoin yksityiskohta, minkä Pratchett oli juoneen punonut, oli Pulputtaja - jättimäinen kone, joka erilaisten venttiilien, pullojen ja veden avulla kuvasi taloutta ja sen toimintaa. Igorin valmistamana siitä oli tullut jopa liian tarkka...


2 kommenttia:

  1. Minä olen perehtynyt Pratchettin tuotantoon vain muutaman kirjan verran, pitäisi korjata tilanne. Löysin jostain netin syövereistä hienon kaavion siitä miten hänen kirjojaan tulisi lukea (tai siis miten se olisi järkevää), mutta vielä tuo kaavio odottaa tarkempaa tutkimista...

    VastaaPoista