maanantai 7. maaliskuuta 2011

Alastair Reynolds: Prefekti

" Tom Dreyfus on prefekti, eräänlainen poliisi, ja yksi parhaista. Hänen työnantajansa on Sotisopa ja työmaansa Timanttivyö, Yellowstonen planeettaa kiertävä keinotekoisten ihmisasutusten muodostama utopistinen yhteiskunta.

Tuhoisa isku erääseen Timanttivyön habitaattiin vaikuttaa varsin yksiselitteiseltä tapaukselta - kunnes Dreyfus alkaa tutkia tapausta tarkemmin. Prefekti saa selville jotain, joka on paljon karmivampaa kuin murha. Salaperäinen hahmo nimeltä Aurora janoaa valtaa eikä halua Timanttivyön ihmisten enää päättävän omista asioistaan. Ennen pitkää Dreyfusilla ja hänen apulaisillaan on vastassaan jotakin hirmuhallintoakin pahempaa. "


Tälläkertaa Reynolds yllättää. Prefekti sijoittuu samaan ilmestysten avaruuden maailmaan kuin aiemmatkin kirjat, mutta tyyli muuttuu. Kirja on ikäänkuin dekkarin ja scifi-kirjan risteytys. Alkupuoli enemmänkin dekkarimaista toimintaa, loppupuoli scifiä. Juoni kulkee hyvin tyylisuunnan muutoksista huolimatta, ja koukuttaa lahjakkaasti lukijan.

Tottapuhuen, vaikka olinkin jo tätä kirjaa aloittaessa kiintynyt Reynoldsin tapaan kertoa, meinasin jättää alkukankeuden vuoksi kirjan kesken. On vaikea keskittyä toiminnalliseen, pienissä ympyröissä tapahtuvaan tarinaan huikeiden avaruusoopperoiden jälkeen. Onneksi en sitä kuitenkaan tehnyt, sillä loppua kohti Reynolds tuntuu itsekin kyllästyneen pieniin piireihin ja laajentaa tuttuun tapaansa juonta armageddonmaiseen piinaan.

Yksi ajatus, mitä Reynolds varmaan tarinallaan hakee on, että alunperin ihmisten hyvät ideat saattavat muuttua Joksikin Muuksi. Ja kun tämä JM päättää, että ihmistä ei enää tarvita, ei sapiensin kyvyt enää riitä tuota uhkaa torjumaan.

En tiedä. Saattaa tuo olla vain oma näkemykseni sanomasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti