Kaikki muuttuu, kun eräs ihminen kuolee tultuaan jätetyksi kuplan ulkopuolelle muiden matkatessa tulevaisuuteen. Yhden henkilön vallanhalu uhkaa koko ihmisyhteisön tulevaisuutta. Murhaajan löytäminen sälytetään ainoan jäljellä olevan poliisin, Wil Briersonin tehtäväksi."
Olen lukenut Vingen Rauhansodan jokin aika sitten. Tämä teos perustuu löyhästi siihen, lähinnä muutaman henkilön, järjestön ja teknologian osalta. Teos on kuitenkin täysin mahdollista lukea omana kirjana, Aikaloukkuun pääsee helposti sisälle heti alusta.
En tiennyt kirjan kirjoittamisvuotta vielä aloittaessani lukemisen. Se kävi kyllä ikävän nopeasti ilmi. 80-luvun tyylinen kahtiajakautuminen (kylmä sota) ja hieman kieroon kasvanut YK (Rauhanlaitos) ja vanhahtavan tyylinen teknologia eivät pysyneet piilossa. Aikaloukun voi kyllä lukea kevyenä salapoliisiviihteenä, mutta raskaansarjan avaruusoopperaksi sitä ei hyvällä tahdollakaan voi lukea. Jos jotain positiivista pitäisi etsiä, niin eräs päiväkirja yksinäisyyden ajalta oli mielenkiintoinen.
Ja mitä Vernor teoksellaan mielestäni hakee? Varmaankin ajatuksena on ollut käsitellä ihmiskunnan rippeiden selviytymistä mahdollisen teknologisen singulariteetin jälkeen. Eli onko mahdollista aloittaa alusta? Mielestäni tästä aiheesta olisi saanut huomattavasti mielenkiintoisemmankin näkökulman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti