maanantai 7. maaliskuuta 2011

Vernor Vinge: Taivaan syvyydet

" Palaamme aikaan 30 000 vuotta ennen Linnunradan äärien tapahtumia, muutaman tuhannen vuoden päähän omasta ajastamme. Taivaan syvyyksissä sykkii yksinäinen tähti, ja toisin kun on luultu, tähteä lähellä oleva planeetta ei olekaan autio. Sitä asuttaa hämähäkkien kaltainen heimo, joka on teknisen evoluution tuloksena kyennyt rakentamaan radiolähettimen. Viestin matkattua avaruuden halki kaksi kilpailevaa retkikuntaa kiiruhtaa tutkimaan planeettaa.

Linnunradan ääristä
tuttu Pham Nuwen, legendaarinen avaruuden kauppamies, johtaa Queng Hon kauppalaivastoa. Se ajautuu sotaan toisen laivaston despoottisten Emergenttien kanssa. Queng Hon liiton tavoitteena on aloittaa kaupallinen yhteistyö planeetan asukkaiden kanssa, toisen retkueen päämäärä taas on tehdä alkuasukkaista orjiaan. Heidän mukanaan on mm. pirullisen älykäs johtaja Thomas Nau, itsekin orjuutettu asiantuntija Anne Reynolt ja kammottava virus. Käynnissä on hengenvaarallinen kilpailu aikaa vastaan. Luvassa on monenlaisia yllätyksiä ja käänteitä ennen kerronnan kliimaksia. "

Taivaan syvyydet tosiaan sijoittuu Linnunradan äärten tapahtumia edeltävään aikaan. Tämä seikka hieman huolestutti minua, ja ajattelinkin, että olisi pitänyt valita lukujärjestys hieman toisin. Ennakkoluulottomasti kuitenkin tartuin kirjaan, ja se toimi. Teokset on täysin mahdollista lukea erillisinä kokonaisuuksina, sillä tapahtumat ja ajanjaksot ovat aivan erilaisia.

Pidän Vingen ajatuksesta jakaa galaksimme kolmeen eri alueeseen kehityskyvyn ja nopeuden mukaan. Vaikkakaan se ei varmasti noudata fysiikan lakeja tai muutakaan todellisuuspohjaa, idea on silti kiehtova.

Tarinan päätapahtumat sijoittuvat vain yhden planeetan ympärille, jossa ihmiskunta kohtaa ensimmäisiä vieraita älyllisiä olentoja historiassaan. He ottavat tarkkailijan ja odottavan roolin, seuraten hämiksien kehittymistä käyden siinä sivussa sisäistä kamppailuaan orjien oikeuksista. Jos en tietäisi Vingen kirjoittaneen teoksensa 2000-luvun vaihteessa, voisin helposti olettaa hänen ottaneen teoksessaan kantaa orjuuteen omalla pallollamme.

Kirja ehkä laittaa miettimään ihmisoikeuksia ja oikeuksia yksilön vapaaseen tahtoon. Kuinka paljon voimme niitä niistää, että saisimme kehityksen mahdollisimman nopeaksi ja helpoksi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti