Raymond Khoury on bestseller-kirjailija. Yhdysvalloista. Bestseller -sanasta voi päätellä, että se väistämättä tarkoittaa hurjaa myyntiä teoksille. Ja sen voi olettaa tarkoittavan sitä, että kirjat ovat hyviä, moneen eri makuun meneviä.Merkki kertoo hohtavan pallon tarinan. Siitä kuinka se ilmestyessään televisioryhmälle napajäätiköllä aiheuttaa valtavan kohun ympäri maapalloa. Tai ainakin melkein koko palloa, eli Ameriikoissa. Pohjois-sellaisessa.
Teoksessa hypitään paikasta toiseen. Ollaan Antarktiksella tutkimuslaivassa, Egyptin aavikoilla luolia tonkimassa, ja Bostonissa, suurkaupungin ytimessä roistoja pakoilemassa. Ja viikatemies kylvää sumeilematta satoa.
Kirja pureutuu niin ekokatastrofin mahdollisuuteen nykyisellä elämänmenolla, uskontojen välisiin kahnauksiin ja uskontojen rahan/vallan ahneuteen, sekä kansainväliseen terrorismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen kidnappauksia unohtamatta.
Minusta kirjailija on haukannut hieman liian suuren palan. Kun pyrkii teoksessaan käsittelemään näin paljon erilaisia aiheita, sortuu väistämättä oikomaan mutkia suoriksi jossain, esimerkiksi henkilöhahmoissa. Ja Merkissä siinä kohtaa kyllä hypätään aidan yli reippaasti. Eli henkilöt eivät tule lukijalle oikeastaan lainkaan tutuiksi. Tosin tämä voi kyllä selittyä silläkin, että päähenkilöitä niin pahisten kuin hyvistenkin puolella on melkoinen määrä.
Joskus valtavirtakirjallisuutta lukiessa tulee mieleen, että ovatko Yhdysvaltalaiset jotenkin yksinkertaisia? Kaikki, mikä sielä myy, olisi meillä kirjoitettu nuorten kirjoiksi. Ne teokset ovat todella usein pelkistettyjä niin juonellisesti kuin henkilöhahmoittain. Toki se on niille yhteistä, että jenkit voittavat aina. Suuresti ihmetytti teoksessa itse pääasia. Miksi nykyajan kyyniset ihmiset -jotka ovat nähneet jo kaiken - joutuivat niin suuren hämmennyksen valtaan nähdessään tuon valopallon? Reaalimaailmassa se olisi ohitettu olankohautuksella, ja youtubessa moni olisi jo ehtinyt tyrmätä feikiksi.
Toiminta oli ehdottomasti kirjan parasta antia. Tapahtumat etenevät suhteellisen vauhdikkaasti ja toimintaa on kokoajan. 530 sivua on kuitenkin hieman liian pitkä näin toimintatäytteiseksi romaaniksi. Kustantajan olisi ajoissa pitänyt ottaa kirjailijan niskasta kiinni ja käskeä poistamaan vähintään puolet. Silloin kirja voisi olla hyvä. Nyt se on auttamattoman liian pitkä tiiviiksi toimintajännäriksi.
Merkki sopii nuoremmalle lukijakunnalle, jotka pitävät toimintajännäreistä. Se on vauhdikas, moralisoiva ja hyvää tarkoittava teos. Eikä aiheuta liikaa päänvaivaa pakottamalla pohtimaan syvällisempiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti