keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Joe Abercrombie: Ase itse

Ahh... Ja välillä fantasian pariin. Joe Abercrombie oli minulle entuudestaan tuntematon kirjailija, joten kun tartuin Ase itseen, en periaatteessa tiennyt mitä odottaa. Yritin tarkoituksella olla lukematta muiden arvosteluja tästä kirjasta, jotta ne eivät vain pääsisi antamaan toisenlaista ennakkoasennetta tähän teokseen. Yleensä luen kyllä suosituksia, mutta tämän kirjan kohdalla en halunnut niin tehdä. Syystä että kirjan kansi, nimi ja takakannen esittelyteksti kertoi teoksen olevan ehdottomasti minun makuuni.

Kirjan kansilehti on vanhan pergamentin tuntuinen ja näköinen. Harvoin kiinnitän mitään huomiota tällaisiin asioihin, mutta tässä se kyllä pisti silmään. Tai pikemminkin käsiin. Se antaa arvokkaan ja perehtyneisen (Onko se edes sana? No, ymmärrätte kyllä mitä takoitan) vaikutelman. En tiedä, millainen kansi alkuperäisteoksessa on, mutta kaikki kunnia kannen suomalaiselle suunnittelijalle. Hieno! Kunpa kaikkien kirjojen ulkoasuun panostettaisiin näin. Vähentäisi minunkin halukkuuttani tarttua E-kirjoihin.

Juonellisesti Ase itse on periaatteessa perusfantasiaa. Ryhmä sankareita ja vähemmän sankareita soljuvat erilaisten tapahtumien jälkeen yhteen, ja lähtevät pelastamaan maailmaa. Tosin tämä yhteenkasautuminen tapahtuu vasta loppupuolella, joten seikkailu ei kerkeä kunnolla alkamaan. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä päähenkilöiden taustoja ja heidän ominaisuuksiaan esitellään niin mielenkiintoisella tavalla, että alun pienen kompuroinnin jälkeen mielenkiinto pysyy tiiviisti mukana.

Ja nyt tulee sitten hehkutusta. Kirja on oikeasti parasta fantasiaa mitä olen lukenut pitkään, pitkään aikaan. Täytyy itseasiassa varmaankin mennä aikaan, jolloin aloittelin Weiss&Hickmanin kaksos-sarjaa. Ja tähän ei siis lasketa Tulen ja jään laulua, pidän sitä ihan omassa genressään. Tarina on äärimmäisen raaka ja realistinen. Kiduttajan toimia ja sankareiden elämää kuvataan läheltä, välillä vähän liiankin elävästi. Päähenkilöiden kielen tyyli ja taso alatyylisine ilmauksineen hyppelee henkilöstä toiseen ja tuo tarkasti esiin kunkin om(in)a(is)laatuisuuden. Ja taas. Parasta on kuitenkin se sama musta huumori, josta niin kovasti tykkään. Siinä ei pitäisi olla mitään hauskaa kun joku kiduttaa raa'asti toista, mutta silti se huvittaa kun se esitetään niinkuin Abercrombie. Varsinkin kaltoinkohdellun kiduttajan mielenliikkeitä on ilo seurata.

Yritän aina etsiä jotain negatiivistakin. Tästä teoksesta sitä löytyi parhaiten alusta. Vaikka kuvauksen karuus ja kielenkäyttö oli heti ensimmäiseltä sivulta lähtien minun mieleeni, lähti juoni vähän takellellen liikkeelle. En tiedä, onko tämä esikoisteosten ongelma, mutta siltä vaikutti. Osansa saattaa toki olla sillä, että kirjassa seurataan useampaa kertojaa, jotka aloittavat eri puolelta ja erilaisista tilanteista. Minulla kestää muutaman kappaleen verran ennenkuin pääsen päähenkilön pään sisälle kunnolla.

Lisäksi kartan puuttuminen tympäsi. Olen tottunut tutustumaan fantasiakirjoissa ensin karttaan, ja lukiessa kääntämään vähän väliä alkusivun kartan esille seuratakseni missä mennään. Nyt tuo puute aiheutti sen, että hahmojen sijainti oli täysin mielikuvituksen varassa. Mikäli alkuperäisteoksessa on kartta, olisi se pitänyt ehdottomasti laittaa tähänkin. Loppua kohti taas sillä ei niin ollut merkitystä, sillä pääsin suhteellisen hyvin kartalle.

Ja nyt kyllä täytyy suositella. Voin luvata, että Ase itse sopii kaikille fantasiaa lukeville miehille. Jotkut naispuoleiset tosin saattavat vähän kavahtaa tuota raakaa kieltä, josta itse niin tykkäsin. Tai mistäpä minä sen tietäisin. Pitääpä lukea muiden bloggaajien kommentteja tästä, niin olen vähän taas viisaampi.

edit: Ase itsestä on kirjoittanut myös Raija, Ahmu ja Kiveen kirjoittaja 
Myös Booksy on lukenut kirjan, englanniksi

6 kommenttia:

  1. Hienoa, että pidit kirjasta. Alun ongelmasi _saattaa_ johtua käännöksestä. Itse luin kirjan ensin englanniksi, enkä huomannut haparointia. Suomennos vain ei ajoittain pelittänyt mielestäni samalla lailla. Kartta ja Abercrombie... siitä on ollut vuosien varrella keskustelua... paljon :) Kannattaa muuten seurata kirjailijan blogia... kaverilla riittää huumorintajua kirjojen ulkopuolellekin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä, laitoin seurantaan. Mitä nyt näillä vajavaisilla latinantaidoillani ymmärsin, hauskalta veikolta vaikuttaa :)

    VastaaPoista
  3. Abercrombie on kyllä mainio! Ja sinulla onnekkaalla on vielä kaksi osaa tätä trilogiaa edessä. :-)

    VastaaPoista
  4. Kyllä, tämä oli hyvä. Onkohan se toinen osa jo suomennettu, pitäisi lukea ennen kuin tämä pääsee pahemmin unohtumaan.

    VastaaPoista
  5. @Booksy, älä muuta sano!

    @Ahmu, Ei ole vielä suomennettu, kannattaa seurata Kirjavan sivuja: http://www.kirjava.com/

    VastaaPoista
  6. Pahuksen hyvä scifi kirja, äkkiä vaan sarjan seuraavaa kirjaa lukemaan :)

    VastaaPoista